torstai 29. lokakuuta 2015

Tuumailua ja syitä hiljaiselolle

Suuret pahoitteluni, etten ole antanut täällä itsestäni minkäänlaista elonmerkkiä. Aloitin syyskuun alussa opiskelut ja ne ovat imaisseet minut täysin mukaansa.

Aloitin siis yhteisöpedagogiksi opiskelun Humanistisessa ammattikorkeakoulussa. Jaa mikäs se on? No, yhteisöpedagogi on nuorisotyön ja kansalaistoiminnan ammattilainen, joka voi toimia hyvinkin laajalla työkentällä erilaisissa kouluttavissa tai ohjaavissa tehtävissä. Tutkinto liippaa hyvin läheltä sosionomin tutkintoa, mutta siinä missä sosionomin työssä keskitytään kenties enemmän yksilön auttamiseen ja korjaavaan työhön, on yhteisöpedagogin työ enemmänkin ennaltaehkäisevää ja yhteisöllisempää, jonka perimmäisenä tarkoituksena on tukea ihmisen yhteisöön kuulumista. Eli jokseenkin sama työkenttä, hieman eri menetelmät. Yhteisöpedagogi voi työskennellä vaikkapa nuorisotyöntekijänä koulussa, koordinaattorina tai ohjaajana jossain järjestössä, lastensuojelussa, maahanmuuttajien parissa... Näitä riittää.

Opiskelun aloitus on sysännyt minut totaalisen uuteen elämänvaiheeseen. Olen innostunut opiskelemastani alasta suunnattomasti ja aloitin aika pian työn ohessä myös vapaaehtoistyön erään järjestön TUAS-toiminnassa, eli toimin tukihenkilönä itsenäistyvälle nuorelle. Tällainen äärimmäisen ihmisläheisen alan opiskelu on pakottanut myös itseni aikamoiselle itsetutkiskelun tielle. Ala, jossa pitää olla niin läsnä toiselle ihmiselle, ymmärtää omia kuin toistenkin tunteita ja käsitellä vaikeitakin asioita, tuntuu näin alkuun myös hieman raskaalta. Olen myös tehnyt tietoisen valinnan, että yritän nyt toden teolla työstää omassa tunne-elämässäni kenties vielä käsittelemättä olevia asioita. Vaikka se hieman ottaa, niin huomattavasti enemmän se antaa. En kuitenkaan tämän myötä ole löytänyt intoa kirjoittaa tätä blogia. 

Olen tällä hetkellä todella kiinnostunut aloittamaan blogin (tai ehkä jopa vlogin), joka käsittelisi, tai edes sivuaisi opiskelemaani alaa ja ylipäätään ihmisten tunteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Kypsyttelen vielä ajatusta... Tämän blogin jatko on nyt hieman auki. En aio missään nimessä poistaa tätä, mutta tällä hetkellä minulla ei ole tänne juurikaan mitään kirjoitettavaa. Elän opiskelijana opintotuen ja parin vuoden työskentelyn aikana hankittujen säästöjen turvin, joten kovin aktiivista nuoren naisen urbaania elämää tämä ei nyt ole. Nautin toki edelleen sellaisistakin asioita, mutta tällä erää keskiössä ovat isommat ja henkisemmät asiat.

Jos touhujeni seuraaminen kiinnostaa, kannattaa mua seurata Instagramissa nimimerkillä rrisuu. Sinne päivitän aika ahkerasti ihan perusarkeani!

sunnuntai 23. elokuuta 2015

FLOW 2015 parhaat palat!


Tänä vuonna olin Flow'ssa kaikki kolme päivää. Festariviikonloppu oli aivan super, vaikka toki vei veronsa ja maanantai meni aikamoisessa koomassa. Olin festareilla ystäväni Janin kanssa ja yövyimme Hakaniemen Hiltonissa. Toki aikaa tuli vietettyä muidenkin rakkaiden ystävien kanssa!

Tässä viikonloput parhaat palat:


1. Seura!

2. Hotelliaamupala. Se on vaan niin must! Hiltonin aamiainen ei sinänsä erityisemmin säväyttänyt, mutta aamupala kuin aamupala - kyllä mulle maistuu.



1. Nile Rodgers & Chic

Perjantaina esiintynyt huipputuottaja ja -säveltäjä oli itselleni aikamoinen positiivinen yllätys. Nimenä ei ollut entuudestaan tuttu, joten ajattelin mennä huvikseni keikkaa tsiigaamaan kun kaveritkin olivat menossa - huhhei onneksi menin!


4. Iisa Pykäri.

Lauantaina festaripäivän meidän osaltamme aloitti Regina. Keikka oli oikein hyvä, mutta parhaaksi palaksi päätyy erityisesti laulaja Iisa Pykäri. Iisa oli niin ihana ja liikkis pyyhkiessään kyyneleitä söpöjen spiikkiensä välissä. En kestä!


5. Farangin karamellipossu.

Flowssa festariruoka on ihan next levelillä verrattuna muihin festareihin. Tällaiselle kulinaristillehan se vallan mainiosti kelpaa. Oman viikonloppuni parhaat safkat tarjosi Farang ja New York Ninja.



6. Florence & The Machine.
Viikonloppuni vika keikka sunnuntai-iltana oli samalla ehkä lempparikeikkani koko festareilla. Florencen lavakarisma oli vaan jotain käsittämätöntä - voiko tuo nainen oikeasti olla vielä parikymppinen?! Katsoin suurimman osan keikasta yksin ja sen jälkeen kävelin kaikessa rauhassa Suvilahdesta keskustaan yöbussiini. Vaikka tykkäsin ystävien kanssa juhlimisesta, kruunasivat nuo viimeiset, yksinäiset ja rauhalliset hetket Flow'ni.

Kiitos kaikille asianosaisille, ensi vuonna uusiksi!

Maapähkinä-raakasuklaafudge

En ole kovin kokenut raakaherkkujen valmistaja, kerrat taitavat olla laskettavissa yhden käden sormilla. Viimeisin kokeiluni, pehmeän maapähkinäinen suklaafudge, oli kyllä todellinen hitti! Todella helppo valmistaa ja aivan älyttömän hyvää. Ohje tässä:

Maapähkinä-raakasuklaafudge

1 dl kookosöljyä (huoneenlämpöisenä, eli nestemäisessä muodossa)
1 dl hunajaa (vegaaniseen versioon sopii vaikkapa agavesiirappi)
1 dl kaakaojauhetta
2 rkl sokeroimatonta maapähkinävoita

Sekoita kookosöljy ja hunaja keskenään. Lisää kaakaojauhe ja maapähkinävoi ja sekoita kunnes seos on tasaista. Kaada seos konvehtivuokiin ja laita jääkaappiin vähintään 15-20 minuutiksi. Vaihtoehtoisesti voit myös vuorata pienen vuoan leivinpaperilla ja kaataa seoksen siihen. Jäähdyttämisen jälkeen leikkaa fudge neliön muotoisiin paloihin.








keskiviikko 5. elokuuta 2015

Heinäkuun hulinaa

No moi!

Pahoitteluni, että olen pitänyt totaalista hiljaiseloa kuukauden verran. Onnistuin kehittämään heinäkuun jokaiselle viikonlopulle kasapäin ohjelmaa ja arkipäivät menivät aikamoisessa työhulinassa, joten blogin päivittely sitten vähän jäi. 

Instagramissa (rrisuu) olen ollut normaaliin tapaan aktiivinen, joten sieltä on toki löytynyt kuvamateriaalia. Ruoka- ja ravintolajuttuja pitäisi taas kirjoittaa pitkästä aikaa, mutta eipä käsitellä niitä nyt sen ihmeemmin tässä postauksessa. Kerrataanpa nyt nopeasti kuukauden tapahtumia:



Kävin viikonloppuvisiitillä Helsingissä ystäväni luona ja hyvän ruuan ja runsaahkon nesteytyksen lisäksi piipahdimme Kiasmassa katsomassa Robert Mapplethorpen valokuvanäyttelyn. Mapplethorpe edustaa tyylisuunnaltaan juuri sellaista valokuvausta, jota nautin itse katsella. Huom. tällä en välttämättä tarkoita sadomasokistista pornografiaa. Puhuttelevat muotokuvat ovat mielestäni valokuvista parhaimpia ja ne Mapplethorpe hallitsi. Alastomuutta hän on kuvannut osittain hyvinkin kauniisti, mutta osittain mauttomasti pornolla mässäillen. Näyttely on Kiasmassa syyskuuhun saakka, joten vielä ehtii ihastelemaan lukuisia potretteja Patti Smithista ja jonkun verran mustien miesten pippeleitä.


Herkuttelu saavutti heinäkuussa lähes fanaattisen tason. Onneksi olen onnistunut kompensoimaan viikonloppujen ylilyöntejä terveellisellä arkisyömisellä, joten paino ei ole päässy nousemaan.

Yksi viikonloppu vierähti M:n entisen kämppiksen mökillä saaristossa. Vietimme myös viime kesänä samoissa maisemissa viikonlopun ja toivottavasti pääsisimme vielä ensi kesänäkin. Maisemat ovat upeat!


Jani tuli Turun visiitille. Päivää vietettiin Di Trevin vuohenjuustosalaatin ja mansikkamargaritan voimin.



Koko viikko oli ollut sateinen tai ainakin mitäänsanomattoman harmaa, mutta Janin saapuessa aurinko hemmotteli meitä useamman tunnin ajan! Tässä nautimme lounaanjälkeisiä virvoitusjuomia Donnalla.


Illalla seuraamme liittyi kolmas toveri ja kävimme istuksimassa Alvarissa. Alvar on muuten tosi kiva paikka! En ole viettänyt siellä tarpeeksi aikaa, vaikka asun lähellä. Asialle on tehtävä muutos!



Heinäkuun viimeisenä viikonloppuna M:llä ja minulla oli kerrankin yhtä aikaa vapaa viikonloppu, joten varasimme aika extempore hotellin Helsingistä ja lähdimme yhden yön minilomalle. Kävimme saavuttuamme syömässä Kampin Fafa'sissa, nam! Pita falafelilla, fetalla ja munakoisolla oli herkkua.


Päivän vietimme Lintsillä ja M onnistui raahaamaan minut (lähes) kaikkiin haluamiinsa hurjiin vempaimiin, mm. yllä näkyvään! Sen verran kyyti kyllä hirvitti, että laitoin vaistonvaraisesti silmät kiinni jo ensimetreillä. Sää oli taas harvinaisen nätti ankean viikon päätteeksi, joten huvipuisto oli tupaten täynnä. Neljän tunnin aikana taisimme ehtiä noin viiteen laitteeseen.


Yövyimme Lönnrotinkadun GLO Hotel Artissa, joka oli oikein positiivinen kokemus! Hinta-laatusuhteeltaan todella hyvä ja tyylikäs standard-huone. Hotelliaamiaiselle latasin hieman liikaa odotuksia täydellisen yöpymiskokemuksen takia, mutta kyllä se kuitenkin mennen tullen Cumulukset ja perus-Sokokset voitti.


Ennen kotiinpaluuta kävimme testaamassa Friends & Brgrsin hampparit ja ranut. Saisi tulla Turkuun!!! Oli kyllä parasta pikaruokahampparia miesmuistiin.







torstai 9. heinäkuuta 2015

Koulu kutsuu!

Jeeee, pääsin opiskelemaan! En tosiaankaan uskonut niin käyvän, mutta niin vain ovet aukesivat Humanistiseen ammattikorkeakouluun. Syyskuussa aloitan siis opintoni Turun kampuksella yhteisöpedagogiksi. 



PS. Jos tiedät hyvän opiskelun oheen sopivan osa-aikaduunin ahkeralle, sydämelliselle, ihanalle ja kivalle neidolle, saa vinkata!

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Autiotaloja ja markkinahumua



Takana on oikein mukava viikonloppu ja kerrankin tuli tehtyä muutakin kuin vain lojuttua kotona.

Perjantaina kävimme iltakävelyllä ja sattumalta päädyimme kummastelemaan paria aution talon sisäpihaa tässä Turun keskusta-alueella. Kantakaupungissa on useita ränsistyneitä puutaloja, jotka ovat tyhjillään. Moni tuntuu päätyneen erilaisten laitapuolen kulkijoiden oleskelupaikoiksi. Harmi ettei taloja ole ajoissa rempattu kuntoon vaan niiden annetaan hiljalleen tuhoutua, kunnes ne raivataan maan tasalle.


Toisen talon pihasta löysin paljon söpöjä keto-orvokkeja. Niitä tuli poimittua pieni kimppu. Poimija itse ei tässä kuvassa ole kovinkaan söpö, mutta kukat ovatkin pääosassa.




Viime viikolla Turussa vietettiin käsityöläis- ja keskiaikamarkkinoita. Jokirannassa on vuoden aikana ties minkälaista markkinaa, mutta nämä ovat ne ehdottomasti parhaimmat ja suosituimmat. Vaikka mitään uutta ja mullistavaa markkinat eivät itselleni enää tarjoa, tykkään käydä niillä silti joka kesä ja aina olen yhtä halitoitunut tunnelmasta. Keskiaikaisiin asuihin pukeutuneet ihmiset myyvät erilaisia herkkuja (mm. vartaassa käristettyä kokonaista possua), käsitöitä ym. Vanhan suurtorin ympäristössä. Vanha suurtorihan on siis Turun keskiaikainen keskus. Toki väenpaljous hieman ahdistaa, mutta yritän silti aina malttaa kiertää koko markkinat läpi.


Ostoksiakin tuli hankittua: Flow-kosmetiikan piparminttu-jalkavoide, saaristolaislimppu ja ruissnackseja.



Illalla yritimme metsästää baaria, johon mahtuisi pelaamaan lautapelejä. Alvarin ja Cosmic Comic Cafen suhteen ei lykästänyt, mutta Teerenpeliin mahduimme.



Sunnuntaina veimme M:n äidin synttäri-illalliselle Hämeenkadun italialaiseen ravintolaan Trattoria Romanaan. Kyseessä oli ensimmäinen kertani siellä ja tykästyin paikkaan. Aidon italialaistyylinen ja mutkaton ravintola! (Pizza oli loistavaa.) Trattoria Romana ei ole fine diningia etsivälle ihmiselle, mutta kotoisaa, aitoa tunnelmaa ja safkaa kaipaavalle loistava ruokapaikka. Peittoaa mielestäni jokirannan Sergio'sin! Kuvia ei harmillisesti tullut otettua.

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Maalaushommia

Olen taas innostunut maalaamisesta. Se on vaan niin parasta, parasta, parasta! Toivon, että tämä buumi kestää ja seuraa tuottelias vaihe, jossa väännän taulua taulun perään. Täytyy kyllä hankkia uusi maalausteline, sillä puolet olohuoneestamme on muuttunut ateljeeksi joutuessani maalaamaan seinää vasten.

Miksi ihmeessä luovuin harrastuksestani vuosikausiksi! Kaikki ne hukkaan heitetyt vuodet, joiden aikana olisin voinut harjoitella ja kehittyä. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

Tällaista väkerrän tällä hetkellä, ja olen tekeleeseen itse asiassa yllättävän tyytyväinen. Otetaan huomioon, etten ole pitänyt pensseliä kunnolla kädessä varmaan viiteen tai kuuteen vuoteen.